|
Kirjojen Neuvostoliitto
elokuvakooste
Kirjat, lukeminen ja alkuvuosina myös lukutaidon
levittäminen olivat
keskeisiä neuvostovaltion käynnistämän, sosiaalisesti ja
maantieteellisesti mittavan sivistysprojektin välineitä. Syyskuun
näytöksessä perehdytään niin kirjasto- ja kirjankustannustoimintaan
Neuvostoliitossa kuin myös laajasti neuvostokautenakin julkaistuun
Nikolai Gogoliin.
Kirja Neuvostoliitossa
1984 / väri / 25 min
Venäläinen kirjallisuus tunnetaan ajattomista
klassikoistaan, mutta
valtavassa Neuvostoliitossa erilaisia kirjoja julkaistiin noin
sadalla eri kielellä. Kaunokirjallisuuden ohella suuria painosmääriä
saavuttivat eri alojen tietokirjat. Myös sopivaksi katsottua
käännöskirjallisuutta ilmestyi paljon.
Erityisen suosittuja olivat liikennettä, tekniikkaa ja teollisuutta
käsittelevät kansantajuistetut teokset. Kirjallisuus tarjosikin
keinon maan lukuisten erilaisten kansojen sivistämiseen, opettamiseen
ja yhdistämiseen. Dokumentissa pohditaan kirjan monimuotoista
asemaa
Neuvostoliitossa. Kirjojen ja kirjastojen ohella tutustutaan
maan
kustantamoihin ja kirjapainoihin.
Ei ainoastaan kirjasto
Tsentrnautshfilm / 1969 / mv / 21 min
Neuvostoliittoon luotiin noin puolen miljoonan
kirjaston
kirjastoverkko. Yleisten- ja tieteellisten kirjaston lisäksi
kirjastoja löytyi myös oppilaitoksista, kolhooseista, sovhooseista
ja
erilaisista teollisuuslaitoksista. Kirjojen lainaaminen oli
ilmaista
ja periaatteessa kirjastot olivat kaikkien käytettävissä. Ei
ainoastaan kirjasto -dokumentissa tutustutaan yhteen maan suurimmista
ja kuuluisimmista kirjastoista, Yleisliittolaiseen valtion
ulkomaisen kirjallisuuden kirjastoon Moskovassa. Elokuvassa
perehdytään sekä itse kirjastorakennukseen että kirjaston
mittaviin, osin ainutlaatuisiin kokoelmiin.
Samalla kuullaan kirjaston henkilökunnan ja asiakkaiden näkemyksiä
kirjaston merkityksestä.
Nikolai Gogol
1984 / väri / 30 min
Groteskin huumorin, satiirin ja ihmissielun salaisuuksien
suvereeni
mestari, ukrainalaissyntyinen Nikolai Gogol (1809-1852) viettää
tänä
vuonna syntymänsä 200-vuotisjuhlavuotta. Dokumentissa liikutaan
kirjailijan mukana maantieteellisillä matkoilla ja tutustutaan
aikakauden henkilöihin tarkkanäköisten karikatyyrien kautta.
1820-luvun lopulla Pietariin muuttaneen Gogolin kirjailijanura
käynnistyi takaiskujen ja nöyryytysten saattelemana. Vasta
vuonna 1932
julkaistu, ukrainalaisiin kansankertomuksiin perustuva Illat
maatilalla lähellä Dikankaa -kokoelma menestyi niin hyvin,
että Gogol
saattoi luopua opettajan urastaan ja keskittyä kirjoittamiseen.
Erityisen tunnettuja ovat hänen novellinsa - muun muassa
Päällystakki ja Nenä - mutta novellikokoelmien ohella Gogol
julkaisi
myös historiallisen romaanin Taras bulba (1835), lukuisia näytelmiä
ja
kuuluisan Kuolleet sielut -teoksen (1842). Gogolia pidetään
usein
1800-luvun venäläisen kriittisen realismin edustajana ja jopa
aloittajana, vaikka kirjailija itse vierasti yhteiskuntakriitikon
mainettaan. Gogolin teokset lähestyvätkin yhteiskunnallisten
teemojensa ohella monitasoisesti ja omaperäisesti myös uskonnollisia
ja filosofisia kysymyksiä.
Esittely: Maiju Hakala |
