Marsakka Žukov
(Маршал Жуков. Страницы биографии /
Maršal
Žukov. Stranitsy
biografii)
Dokumenttielokuvien keskustudio TsSDF / 1984 / mv/väri /
96 min / K-8
Käsikirjoitus ja ohjaus:
Marina Babak
Jos maailmasta halutaan
hakea yksilö,
jonka henkilökohtainen
panos oli suurin natsien kukistamisessa Toisessa maailmansodassa, on
hän varmasti Georgi Konstantinovitš Žukov (1896–1974). Hänen
arvostuksensa ja kansansuosionsa oli suurta maailmansodan jälkeisessä
Neuvostoliitossa . Perestroikan vuosina hänen asemansa
nimenomaan venäläisenä sankarina vahvistui entisestään
ja 1990-luvulla myös Venäjä tunnusti hänet
näyttävästi sankarikseen.
Georgi Žukov liittyi
armeijaan jo tsaarin aikana ja Lokakuun vallankumouksen jälkeen
hän kääntyi bolševikiksi. Hän taisteli
sisällissodassa ja toimi sen jälkeen sotilaskomentajana
Valkovenäjällä menestyksellisesti armeijan
puhdistusvuosienkin läpi vuoteen 1939 asti. Suuressa
isänmaallisessa sodassa Žukov toimi mm. Puna-armeijan
komentajana, varapuolustusministerinä ja johtamansa Stalingradin
taistelun jälkeen hänet nimitettiin marsalkaksi. Hän
otti vastaan Saksan antautumisen ja oli keskeinen hahmo
voitonparaatissa Moskovassa.
Sodan jälkeen
Stalin suhtautui epäillen maailman mahtimiestenkin arvostamaan
Žukoviin, joka myös oli suutarin väkivaltaa lapsuudessaan
kokenut poika, ja lähetti hänet syrjään Odessan
sotilaspiirin johtajaksi. Stalinin kuoleman jälkeen Žukovin ura
valtiossa ja puolueessa lähti nopeaan nousuun kun hän
liittoutui Hruštšovin kanssa. Žukov auttoi tätä
kukistamaan sekä vastustajansa puolueessa että Unkarin
kansannousun. Mutta Hruštšov pelästyi Žukovin voimasta ja
epäili tätä nyt bonapartistisista suunnitelmista niin
kuin Stalin aikanaan marsalkka Tuhatševskia. Žukov menetti valtansa
1957–58, mutta maine hänelle palautettiin Brežnevin tultua
valtaan. Hän julkaisi 1969 suurta huomiota herättäneet
muistelmansa, joista hänen väitettiin joutuneen poistamaan
Stalin-kritiikkiä ja lisäämään kohdan, jossa
hän käy kysymässä neuvoa sodankäyntiin
politrukkina rintamalla toimineelta Brežneviltä, josta Žukovin
lisäksi tuli ainoa nelinkertainen Neuvostoliiton sankari.
Marina Babakin
neuvostodokumentin klassikoksi luetteloitu dokumenttielokuva
marsalkka Žukovista ilmestyi tämän kuoleman
kymmenvuotismuistoksi. Elokuvassa nähdään kiinnostavaa
arkistomateriaalia Žukovista ansaitsemassa ensimmäistä
Neuvostoliiton sankaruuttaan Kaukoidässä puolustamalla
maata maailmansodan esinäytöksiin kuuluneelta japanilaisten
hyökkäykseltä, Žukov ja Stalin sodan ensipäivinä
ja kuvia taistelusta Moskovasta 1941 sekä tietysti Žukov
maineensa kukkuloilla voitonparaatissa kuulemma Stalinin niskastaan
heittäneen valkean ratsun selässä. Marina Babak on
työskennellyt mm. Päivän uutiset -katsausten
ohjaajana ja tehnyt elokuvan Suomen presidentti
Neuvostoliitossa (1982) Mauno Koiviston valtiovierailusta.
Esittely: Jarkko Silén
|