|
Aasian auringon alla
(Алишер Навои / Alisher Navoi)
Tashkentski kinostudija / 1948 / mv / 100 min / S
Ohjaus:
Kamil Jarmatov
Käsikirjoitus:
Viktor Shklovski, Aleksei Speshnev, Izzat Sultanov ja S. Uigun
Kuvaus:
M. Krasnianski
Musiikki:
Tolibjon Sadikov
Rooleissa:
Razzak Hamrajev (Alisher Navoi), Asad Ismatov (Hussein Baykaro),
Abud Dszalilov (Madzhdeddyn), Tamara Nazarova (Gyuli),
Sagit Talipov (Jadygar)
Suomen ensi-ilta:
1.6.1951
Uzbekinkielisen kirjallisuuden perustaja ja Uzbekistanin kansallisrunoilijaksi
mainittu Alisher Navoi (1441–1501) syntyi sivistyneeseen sotilasaristokraattiseen
perheeseen Heratissa, Timuridien valtakunnassa. Hänen oikea nimensä oli
Nizomiddin Mir Alisher, muuta hän käytti nimimerkkiä Navoi kirjoittaessaan
uzbekiksi ja nimimerkkiä Foni kirjoittaessaan persiaksi. Hän oli
Hussein Baykaronin, 1300-luvun valliottajahallitsija Timurin eli Tamerlanen
sukulaisen ystävä 15-vuotiaana suoritetusta yhteisestä sotilaspalveluksesta
kuolemaansa asti. Vallan Heratissa kaapannut Abu Said lähetti Alisher
Navoin Hussein Baykaronin ystävänä maanpakoon Samarkandiin,
josta hän palasi ystävänsä otettua vallan 1469. Timuridien
valtakunnan (n. 1370–1507) viimeisenä merkittävänä sulttaanina
Hussein Baykaro nimitti Alisher Navoin valtakuntansa pääministeriksi
1472.
Alisher Navoi alkoi kirjoittaa runoja nuorena, innoittajana
toimivat kodissa järjestetyt kirjalliset illat, sillä Alisher Navoin
kaksi setää olivat
niin ikään runoilijoita. Laajan tuotannon luonut Alisher Navoi
lasketaan maailmankirjallisuuden suurin nimiin ja neuvostoaikoina hänet
pyrittiin näkemään Keski-Aasian Pushkinina ja elokuva tekoaikana
ajan tapaan jopa esikommunistina.
Elokuvan Alisher Navoin elämästä ohjasi
vuonna 1948 keskiaasialaisen elokuvan merkittävä ohjaaja Kamil
Jarmatov (1903–1978). Jarmatov osallistui vallankumouksen jälkeiseen
sisällissotaan Keski-Aasiassa, opiskeli sen jälkeen Valtion elokuvainstituutissa
Moskovassa ja ohjasi ensimmäisen elokuvansa 1934 Tadzikistanissa.
Jarmatovin elokuvissa on usein vallankumousromanttinen perusvire. Alisher
Navoin elämäkertaelokuvastaan
hän sai Stalinin palkinnon. Mainittakoon, että Timur, lisänimeltään
Rampa, oli Stalinin ilmeinen esikuva – myös Timur merkitsee ”rautaista”.
Elokuvan
musiikin on säveltänyt kuuluisa uzbekkisäveltäjä Tolibjon
Sadikov (1907–1957), joka toimi maan ammatillisen musiikkielämän
pioneerina 1920-luvulta lähtien ja sävelsi mm. 1939 maan ensimmäisen
oopperan Leili ja Mejnun. Yhtenä käsikirjoittajana puolestaan
on tunnettu formalisti Viktor Shklovski, joka teki ahkerasti elokuvakäsikirjoituksia
vuosikymmenten ajan.
Elokuva todistaa, että omaperäistä elokuvatuotantoa
oli mahdollista tehdä entistä kansallisemmalta pohjalta neuvostotasavalloissa
Stalinin myöhäiskaudella. Shakespearen Henrik V -näytelmän
hengessä se kertoo Keski-Aasian historiasta kaudelta, jolloin
mongolivaltio Kultaisen ordan hajoamisen jälkeen olot olivat epävakaat
ja vaativat elokuvan näkemyksen mukaan sankareita sanan ja miekan
avulla luomaan järjestystä yhteiskuntaan.
Esittely: Jarkko Silén
|
