Elokuvasarjat
1999: kevät l syksy
2000: kevät l syksy
2001: kevät l syksy
2002: kevät l syksy
2003: kevät l syksy
2004: kevät l syksy
2005: kevät l syksy
2006: kevät l syksy
2007: kevät l syksy
2008: kevät l syksy
2009: kevät l syksy
2010: kevät l syksy
2011: kevät l syksy
2012: kevät
2013: kesä

Erikoisnäytökset

Ohjelmisto Elokuvat Tapahtumat Yhdistys Linkit

Syksy 2001

Sarjan teema: Stalinin valtakauden elokuvia

31.8.2001
Kultaisen tähden ritari

28.9.2001
Vain kylälääkäri

26.10.2001
Kotiinpaluu

30.11.2001
Teräskyntäjät

 

Kuvaa ei toistaiseksi saatavana.

Kultaisen tähden ritari
(Cavalier of the Golden Star)

Goskino / 1951 / väri / 98 min / S

Ohjaus:
Juli Raizman
Käsikirjoitus:
B. Tshirskov pohjautuen S. Babajeskin romaaniin
Kuvaus:
Sergei Urusevski
Musiikki:
Tihon Hrennikov
Rooleissa:
Sergei Bondartshuk (Semjon Tutarinov), Anatoli Tshemodurov (Semjon Gontsharenko), Kira Kanajeva (Irina Ljubashova), Boris Tshirkov (Nikolai Kondratjev), Tamara Nosova (Anfisa)

Juli Raizmanin elokuva Kultaisen tähden ritari on mielenkiintoinen esimerkki sosialistisen realismin sisällä tapahtuneesta kolhoosikuvaston muutoksesta. Siinä missä 1920-luvun lopun ja 1930-luvun kolhoosikuvaus toimi vielä hyvä kolhoosi – paha kulakki -asetelman varassa, myöhempi kuvasto liukui irti tästä leimaavasta osoittelusta, koska asetelma oli jo kulttuurisesti sisäistynyt elokuvaan. Näin kolhoosin hyvä – paha merkityksellistyi uudestaan, pitkälti Eisensteinin hyllytetyn kolhoosielokuvan Bezinin Niityt, 1938 jälkimainingeissa. Elokuvan pohjana oleva Pavlik Morozovin legenda oli Eisensteinin käsittelemänä liian kuuma ja hankala Stalinille ja tämä vaikutti pitkälti siihen, miten vastakkainasettelu kolhoosin ja kulakkien välillä lieventyi osoittelevan ja selkeästi määritellyn eksplisiittisestä vihjailevaksi ja monimerkityksellisen implisiittiseksi. 1940-luvulla kolhoosin yhteisöllistä harmoniaa varjostavat uhkatekijät alkoivat kääntyä kolhoosin sisäisiksi ongelmiksi. Näin tapahtui esimerkiksi 1939 valmistuneessa Josif Heifitzin ja Aleksandr Zarhin elokuvassa Hallituksen jäsen. Siinä kolhoosin onnea varjostavan kulakkiuhan perivät kolhoosin laiskat miehet. Kultaisen tähden ritarissa uhkatekijät liikkuvat kolhoosin sisältä eri kolhoosien väliseksi mittelöksi.

Elokuva kertoo nuoren insinööri Tutarinovin (Sergei Bondartshuk) paluusta takaisin kotikolhoosiinsa. Tutarinov alkaa ajaa hanketta voimalaitoksen rakentamista, jolla saataisiin kolhoosi sähköistettyä. Ensin hän joutuu taistelemaan hankkeensa puolesta ja vakuuttamaan kolhoosin perinteisiin taantuneet jääräpäät. Kun kolhoosi lämpenee voimalaitokselle, se haluaa pitää rakennelmansa hyödyn itsellään, vaikka voimala riittäisi useammankin lähikolhoosin sähköistämiseen. Elokuvassa kulakkiuhka siis nakataan toisten kolhoosien harteille, ja toisen tekemän työn hyödystä paistattelun (1920-30-lukujen kulakkitoimintaa parhaimmillaan) problematiikkaa tarkastellaan tästä näkökulmasta. Lopulta Tutarinov kuitenkin saa kolhoosin tajuamaan yhteisen hyvän merkityksen, ja kulakkius jää jälleen pelkäksi uhkatekijäksi, eikä niinkään aktuaaliseksi toiminnaksi.

1.6.1951 Martti Savo kirjoitti elokuvasta SNS-lehdessä näin: ”Kondratjev kehoittaa Tutarinovia aina turvautumaan kansaan vaikeuksien voittamiseksi. Tämä elokuvan oleellisin piirre eroittaakin sen länsimaisesta filmitaiteesta, jossa valtavan työsuorituksen päätökseen vieminen ja vastuksien voittaminen olisi asetettu yhden ihmisen, elokuvan sankarin ansioksi. Vaikka neuvostoliittolaisessa elokuvassa kultaisen tähden ritari Tutarinov onkin keskeisenä hahmona, siinä osoitetaan johdonmukaisesti, että voitto on koko yhteisön suunnitelmallisen ponnistuksen tulos. Eikä elokuvan lopussa juhlita ”korokkeelle nostettua sankaria”, vaan yhteistyön onnistumista.”

Nykyvinkkelistä käsin Tutarinov on helppo nähdä sosialistisen realismin tyypillisenä stahanovilaisena sankarina, mutta neuvostosankaruuteen kuuluvin seremonioin hän jakaa sankaruutensa yleisen hyvän alttarille. Näin elokuva ei tosiaankaan juhli ensisijaisesti Tutarinovia vaan voimalan valmistumista – useammankin kolhoosikylän voimin.

Esittely: Henna-Riikka Rumbin

Alkukuva

Ihmeitä valolla
1987 / väri / 11 min

Valo stimuloi turkiseläinten käpylisäkkeen hormoonitoimintaa: turkinvaihto ja lisääntyminen.