|
Brother
(Brat / Veli)
1997 / väri / 99 min / 35 mm / K-16 / tekstityskieli:
englanti
Käsikirjoitus ja ohjaus:
Aleksei Balabanov
Kuvaus:
Sergei Astakov
Leikkaus:
Marina Lipartija
Rooleissa:
Sergei Bodrov Jr. (Danila),
Viktor Sukhorukov (Viktor),
Svetlana Pismichenko (Sveta), Marija Zhukova (Kat)
Yksi näkemys venäläistä nykytodellisuudesta saadaan tässä
Pietariin sijoittuvassa, venäläisyleisön parinvuoden takaisessa suosikkielokuvassa,
jossa nuori maalaispoika, Tshetsenian sodan veteraani Danila(Sergei Bodrov
Jr., elokuvaohjaaja Sergei Bodrov Sr:n poika ja Moskovan yliopiston taidehistorian
maisteri) lähtee kotiuduttuaan Pietariin isonveljensä Viktorin perään markkinatalouden
kultaa vuolemaan. Lähettäjänä toimii poikien äiti, joka haukkuu Danilaa
luuseriksi ja kehottaa tätä ottamaan oppia isoveljestä, jonka luulee olevan
menestyvä liikemies. Veli osoittautuu kuitenkin mafianpalkkamurhaajaksi, joka
panee pikkuveljensä samoihin hommiin tekemään likaiset työt puolestaan. Kapitalistinen
kilpailu näyttäytyy synkässä kaupungissa mafiasotana, jossa murhat ja attentaattien
huolellinen valmistelu kuuluu yhtä arkisena osana Danilan päiväjärjestykseen
kuin musiikin kuuntelu kannettavalla Cd-soittimella tai bileissä käynti
ja tyttöjen tapaaminen.
Elokuvan kohtausten katkeaminen usein kesken toimintaa
korostaa lakonistenväkivallan leimahdusten vähämerkityksellisyyttä ja
siten tavanomaisuutta elokuvan maailmassa. Toki asioiden arvojärjestys
on hänelle sikäli selvä, että ensin hoidetaan "bisnekset" ja
vasta sitten on huvittelunvuoro. Itse asiassa hänelle on huomattavasti
helpompaa toimittaa pois päiviltä vastustaja kuin löytää kaupasta suosikkibändinsä
Nautilus Pompiliuksen levyä. Danila ei kuitenkaan ole moraaliton siksi,
että olisi jotenkin olemuksellisesti paha, vaan koska ympäröivä yhteiskuntakin
on moraaliton ja rikollisen ura on hänen kaltaiselleen ainoa mahdollisuus
menestyä. Itsenä Danila käsittää kunnian mieheksi, jonka sanaan voi luottaa
ja tämän hän todistaakin tappamalla gangsteritoverinsa, jotka aikovat
toimittaa pois päiviltä väijytyspaikalle vahingossa osuneen rockvideoiden
ohjaajan, jolle Danila on luvannut, ettei tällä ole mitään pelättävää.
Venäjän nykyolojen Villin Lännen kaltaisuus näyttäytyy elokuvassa ilmeisenä:
rohmuttavaa riittää, vaikkakin niukkenevasti ja kaikki keinot päämäärän
saavuttamiseksi ovat sallittuja.
Danilan tapa suoriutua ongelmista helpoimmalla
ja nopeimmalla tavalla, suoraviivaisesti aseeseensa turvautuen myös silloin,
kun hän pyrkii korjaamaan ohimennen havaitsemiaan vääryyksiä (hän pakottaa
aseella uhaten bussissa vapaamatkustusta yrittäneen miehen maksamaan!),
onkin tuttu westerneistä. Niihin viittaa myös elokuvassa osin ironisesti
käsitelty veljeys-teema ja loppuratkaisu, toisaalta Danila on myös kovaksikeitetyn
gangsterielokuvanhymyilevä hurmuri ja film noirin yksinäinen susi. Noiriin
viittaa myös elokuvan kaupunkikuvaus, kyyninen toteavuus ja asioiden näkeminen
voimakkaan subjektiivisesti lähes koko ajankuvassa näkyvän päähenkilönkautta.
Danilan hahmo onkin lähemmin katsottuna varsin paljon velkaa geneerisille,
lähinnä siis amerikkalaisille esikuvilleen, kuten vaikkapa James Gagneyn
hahmolle William Wellmanin Yhteiskunnanvihollisessa (1931) tai Edward G. Robinsonin
gangsterille Leroyn Pikku Caesarissa (1930) tai elokuvantyyli Tarantinon
elokuville, vaikka elokuva ehkä pyrkiikin näyttäytymään realistisena yhteiskuntakuvauksena.
Elokuvan
nationalistiset painotukset saattavat olla osasyynä sen saavuttamaan
suureen suosioon. Danila on kaikesta huolimattahyvin venäläinen ja ylpeä siitä.
Amerikkalaiseksi luulemalleen muusikolle juhlissa hänlatelee tyrmääviä käsityksiään
amerikkalaisesta musiikista ja, kun kuulee tämän olevan ranskalainen, toteaa,
ettei se muuta asiaa. Ystävystyttyään mafian ahdisteleman katukaupustelijan
kanssa hän on tyytyväinen kuullessaan tämän olevan saksalainen, joita vastaan
hänellä ei ole mitään, eikä juutalainen. Kaupustelija sen sijaan tokaisee
käsityksenään, että "mikä on hyväksi venäläiselle, on kuolemaksi saksalaiselle".
Mc Donaldsilla hän kieltäytyy syömästä amerikkalaista ruokaa, joka sen
sijaan maistuu hyvin hänen "länsimaistuneelle" tyttöystävälleen
Katille.
Esittely: Jarkko Silén
|
