Elokuvaosasto Mahorkka ja Siansorkka

VIIMEINEN PYHÄINJÄÄNNÖS (Taistojen mies / Stridernas man - Viimne reliikvia / Poslednjaja relikvija / The Last Relic)
Tuotanto: Tallinnfilm 1969
Ohjaus: Grigori Kromanov
Käsikirjoitus: Arvo Valton - Eduard Bornhöhen romaanin Ruhtinas Gabriel pohjalta
Kuvaus: Juri Garshnek
Laulut: Peeter Tooma (vironkielinen versio), Georg Ots (venäjänkielinen versio)
Pääosissa: Aleksandr Goloborodko (Gabriel), Ingrid Andrin (Agnes von Mönnikhusen), Elze Radzinja (abbedissa), Rolan Bykov (Veli Johannes), Eve Kivi (Ursula), Uldis Vadziks (Siim), Raivo Trass (Hans von Risbieter), Peeter Jakobi (Ivo Schenkenberg), Karl Kalkun (kapinajohtaja)
Suomen ensi-ilta: 3.9.1971 Capitol - K12- 2460 m väri 10% tarkastusnumero 78879

Neuvostoliiton kulta-aikaa ei-venäläisten tasavaltojen näkökulmasta oli 1970-luku, jolloin Neuvostoliiton valtaistuimella istui vanhuudenhöperö Leonid Iljitsh Brezhnev. Silloin keksittiin, että tasavaltojen omaa kulttuuria pitäisi tukea. Kontrollin tietynasteinen höltyminen ja maan taloudellinen menestys kylmän sodan elintasokirissä ennen kaarrosta romahduslinjalle mahdollistivat varsin näyttävien kulttuurihankkeiden toteuttamisen. Sellaisena voi pitää myös Neuvosto-Viron kulttielokuvaksi noussutta Viimeistä pyhäinjäännöstä. Grigori Kromanovin ohjaaman historiallisen seikkailuelokuvan tapahtumat sijoittuvat keskiajan lopulle 1500-luvulle. Elokuva sisältää neuvostoelokuvaksi varsin vauhdikkaita ja väkivaltaisia kohtauksia. "Meie 'western'", sanoivat tallinnfilmiläiset aikanaan elokuvastaan. Viihteellisen elokuvan tarinan pohjalle on sovitettu luokka-asetelma, talonpoikaiskapinalliset vastaan luostarin riistäjät.

Ritari Hans von Risbieter perii pyhäinjäännöslippaan. Hän tekee luostarin abbedissan kanssa kaupan, jonka mukaan hän luovuttaa pyhäinjäännökset luostarille, jos abbedissa antaa kauniin sisarentyttärensä Agnesin hänen vaimokseen. Kuvioon tulee mukaan Gabriel, vapaa mies, joka ihastuu Agnesiin. "Elokuvassa onkin vauhtia, seikkailuja, kaksintaisteluita, juonitteluja, jalorotuisia hevosia, uljaita miehiä ja kauniita naisia - ja tietenkin rakkautta", tiesi Kinolehti kertoa elokuvan valmistuttua. Filmin tunnukseksi nousee talonpoikien toteamus "Meidän pyhäinjäännöksemme on vapaus", joka varmasti nostatti aikanaan ironisia tulkintoja.

Elokuvasta tehtiin Suomessa uusi esityskopio, jonka ensi-ilta oli Virossa keväällä 2002. Samalla tehtiin siirrot myös vhs- ja dvd-julkaisuja varten. Elokuva esitettiin kesällä 2003 myös Karlovy Varyn elokuvajuhlilla. Virossa elokuva kuuluu kansalliseen yleissivistykseen, televisiossa se on esitetty monta kertaa. Vaikka tekijäjoukosta suuri osa oli kansallisuudeltaan venäläisiä, oli mukana avustamassa myös virolaisia joukossaan animaatiotaiteilija Priit Pärn ja tuleva presidentti Lennart Meri.

Jarkko Silén

Grigori Jermovitsh Kromanov (1926-1984):
Hukkunud alpinisti hotell (1979)
Brillianty dlja diktatury proletariata (1975)
Viimne reliikvia (1969)
Meie Artur (1968) (TV)
Põrgupõhja uus Vanapagan (1964)