Elokuvaosasto Mahorkka ja Siansorkka

AASIAN AURINGON ALLA   
(Alisher Navoi) [Алишер Навои]
Tuotanto: Tashkentski kinostudija 1948
Ohjaus: Kamil Jarmatov
Käsikirjoitus: Viktor Shklovski, Aleksei Speshnev,
Izzat Sultanov, S. Uigun
Kuvaus: M. Krasnianski
Musiikki: Tolibjon Sadikov
Pääosissa: Razzak Hamrajev (Alisher Navoi), Asad Ismatov
(Hussein Baykaro), Abud Dszalilov (Madzhdeddyn),
Tamara Nazarova (Gyuli), Sagit Talipov (Jadygar)
Suomen ensi-ilta 1.6.1951

Uzbekinkielisen kirjallisuuden perustaja ja Uzbekistanin kansallisrunoilijaksi mainittu Alisher Navoi (1441-1501) syntyi sivistyneeseen sotilasaristokraattiseen perheeseen Heratissa, Timuridien valtakunnassa. Hänen oikea nimensä oli Nizomiddin Mir Alisher, muuta hän käytti nimimerkkiä Navoi kirjoittaessaan uzbekiksi ja nimimerkkiä Foni kirjoittaessaan persiaksi. Hän oli Hussein Baykaronin, 1300-luvun valliottajahallitsija Timurin eli Tamerlanen sukulaisen ystävä 15-vuotiaana suoritetusta yhteisestä sotilaspalveluksesta kuolemaansa asti. Vallan Heratissa kaapannut Abu Said lähetti Alisher Navoin Hussein Baykaronin ystävänä maanpakoon Samarkandiin, josta hän palasi ystävänsä otettua vallan 1469. Timuridien valtakunnan (n. 1370-1507) viimeisenä merkittävänä sulttaanina Hussein Baykaro nimitti Alisher Navoin valtakuntansa pääministeriksi 1472.

Alisher Navoi alkoi kirjoittaa runoja nuorena, innoittajana toimivat kodissa järjestetyt kirjalliset illat, sillä Alisher Navoin kaksi setää olivat niin ikään runoilijoita. Laajan tuotannon luonut Alisher Navoi lasketaan maailmankirjallisuuden suurin nimiin ja neuvostoaikoina hänet pyrittiin näkemään Keski-Aasian Pushkinina ja elokuva tekoaikana ajan tapaan jopa esikommunistina.

Elokuvan Alisher Navoin elämästä ohjasi vuonna 1948 keskiaasialaisen elokuvan merkittävä ohjaaja Kamil Jarmatov (1903-1978). Jarmatov osallistui vallankumouksen jälkeiseen sisällissotaan Keski-Aasiassa, opiskeli sen jälkeen Valtion elokuvainstituutissa Moskovassa ja ohjasi ensimmäisen elokuvansa 1934 Tadzikistanissa. Jarmatovin elokuvissa on usein vallankumousromanttinen perusvire. Alisher Navoin elämäkertaelokuvastaan hän sai Stalinin palkinnon. Mainittakoon, että Timur, lisänimeltään Rampa, oli Stalinin ilmeinen esikuva – myös Timur merkitsee ”rautaista”.

Elokuvan musiikin on säveltänyt kuuluisa uzbekkisäveltäjä Tolibjon Sadikov (1907-1957), joka toimi maan ammatillisen musiikkielämän pioneerina 1920-luvulta lähtien ja sävelsi mm. 1939 maan ensimmäisen oopperan Leili ja Mejnun. Yhtenä käsikirjoittajana puolestaan on tunnettu formalisti Viktor Shklovski, joka teki ahkerasti elokuvakäsikirjoituksia vuosikymmenten ajan.

Elokuva todistaa, että omaperäistä elokuvatuotantoa oli mahdollista tehdä entistä kansallisemmalta pohjalta neuvostotasavalloissa Stalinin myöhäiskaudella. Shakespearen Henrik V –näytelmän hengessä se kertoo Keski-Aasian historiasta kaudelta, jolloin mongolivaltio Kultaisen ordan hajoamisen jälkeen olot olivat epävakaat ja vaativat elokuvan näkemyksen mukaan sankareita sanan ja miekan avulla luomaan järjestystä yhteiskuntaan.

Jarkko Silén