Elokuvasarjat
1999: kevät l syksy
2000: kevät l syksy
2001: kevät l syksy
2002: kevät l syksy
2003: kevät l syksy
2004: kevät l syksy
2005: kevät l syksy
2006: kevät l syksy
2007: kevät l syksy
2008: kevät l syksy
2009: kevät l syksy
2010: kevät l syksy
2011: kevät l syksy
2012: kevät
2013: kesä

Erikoisnäytökset

Ohjelmisto Elokuvat Tapahtumat Yhdistys Linkit

Syksy 2000

Sarjan teema: Kirjallisuusfilmatisointeja

29.9.2000
Ei paluuta
(Ivanovo detstvo)

27.10.2000
Bim Mustakorva
(Belye Bim tshernoe uho)

24.11.2000
Pako
(Beg)

Bim mustakorva on kertomus koirasta, joka isäntänsä sairaskohtauksen jälkeen yrittää parhaansa mukaan sinnitellä maailmassa.

Bim mustakorva on sarjassaan ainutlaatuinen siinä mielessä, että se oli aikanaan huomattavimpia eläinten oikeuksiin vetoavia elokuvia.

Bim – Mustakorva
(Белый Бим чёрное ухо / Belye Bim tshernoe uho / White Bim Black Ear )

Gorkin elokuvastudio / 1977 / väri / 181 min / S

Ohjaus:
Stanislav Rostotski
Käsikirjoitus:
Stanislav Rostotski – perustuu Gavril Trojepolskin samanimisen romaaniin
Kuvaus:
Vjatšeslav Shumski
Musiikki:
Andrei Petrov
Rooleissa:
Vjatšeslav Tihonov (Ivan Ivanovitš), Vasili Vorobev (Tolik, Mihail Zimin (Tolikin isä), Rimma Manukovskaja (Tolikin äiti), Irina Shevtšuk (Dasha), MMarija Skvortsova (Stepanovna), Sergei Shevljakov (Aljosha), Mikhail Dadyko (Sergei), Gennadi Kotškozharov (Aljoshan isä), Raisa Rjazanova (Aljoshan äiti), Valentina Vladimirovna (naapuri), Anatoli Barantsev (lääkäri), Vitali Leonov, Ivan Ryzhov, Ljubov Sokolova, Aleksei Tšernov

Bim mustakorva on niin neuvostoliittolaisen lastenelokuvan kuin kirjallisuudenkin klassikkoteos. Stanislav Rostotskin elokuva mustakorvaisesta setteristä Bimistä, on koskettava ja lastenelokuvaksi ehkä liiankin julma. Elokuva pohjaa Gavrili Trojepolskin samannimiseen romaanin vuodelta 1971. Bim mustakorva on sarjassaan ainutlaatuinen jo siinä mielessä, että se oli Neuvostoliitossa aikanaan huomattavimpia eläinten oikeuksiin vetoavia kuvitteellisia romaaneja. Gavrili Trojepolski sanoo itse romaanistaan: Kirjoillani on yksi ainoa tarkoitus – puhua hyvyydestä, luottamuksesta, vilpittömyydestä, uskollisuudesta.

Bim mustakorva on kertomus koirasta, joka isäntänsä sairaskohtauksen jälkeen yrittää parhaansa mukaan sinnitellä maailmassa ymmärtämättä lainkaan mihin isäntä loppujenlopuksi katosi ja miksi? Bimin viattomuus ja kodin ulkopuolinen maailma ovat täydellisesti toistensa vastakohtia. Koira saa tuskallisesti kokea ihmisten pahuuden ja piittaamattomuuden. Alkujaan hyvin kohdeltu ja rakastettu koira ei ymmärrä sitä julmuutta, joka siihen kohdistetaan tuntemattomien ihmishahmojen taholta. Mustakorvaisen Bimin elämä ei kuitenkaan ole pelkkää kärsimystä, vaan siihen mahtuu myös aitoa riemua ja hyväsydämisiä ihmisiä. Koira löytää retkillään kaksi pikkupoikaa, Tolikin ja Aljosan. Pienten poikien antama turva kestää kuitenkin vain siihen, mistä aikuisten maailma alkaa. Elokuvan loppu kaikessa lohduttomuudessaan antaa kuitenkin toivoa tulevaisuudesta, jossa uusi sukupolvi on vanhaa parempi.

Bim mustakorvaa voidaan yhtä hyvin pitää niin surullisena eläintarinana kuin poliittisena dokumenttina. Bim rinnastetaankin usein tavanomaiseksi hyväuskoiseksi neuvostoihmiseksi, joka elämänsä varrella joutuu yhden jos toisenkin potkittavaksi. Kiltteys ja hyväsydämisyys ei voita pahuutta ihmisten rakentamassa todellisuudessa. Bimin koiranelämässä hyvyyteen ja kiltteyteen kannattaa kuitenkin uskoa.

Bim mustakorvassa esiintyy monia neuvostoihanteita fyysisinä olioina. Sivistys ja järkevyys näyttäytyvät muutamana opiskelijana, jotka puolustavat Bimin inhimillisiä oikeuksia. Pahuus ja tunteettomuus liitetään usein saamattomuuteen ja laiskuuteen, jolloin tuomitseminen on kaksin verroin helpompaa. Täydellistä hyvyyttä ja ehtymätöntä toiveikkuutta edustavat lapset, jotka koiramaisella viattomuudellaan ja hurjalla elinvoimaisuudellaan johdattavat hyvyyttä pahan edelle sellaisella tarmolla, että pakostakin tulevaisuudenusko ponnistaa paatuneimmankin katsojan tajuntaan.

Bim mustakorva on elokuvana nähtävä ja kirjana luettava, väheksymättä lainkaan nenäliinapakettia ja sen tarpeellisuutta. Elokuva sai valmistumisvuonna 1977 Neuvostoliiton parhaan elokuvan tittelin, ja sen näki 231 miljoonaa katsojaa. Vuonna 1978 elokuva oli Oscar-ehdokkaana parhaana vieraskielisenä elokuvana. Samana vuonna elokuva palkittiin kristallisella maapallolla Karlovy Varin elokuvafestivaaleilla. Vuonna 1980 elokuva toi Trojepolskille ja Rostotskille Leninin palkinnoit.

Stanislav Rostotski (s.1922) oli Neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja, jonka tuottelijain kausi keskittyy 60-luvulle. Ohjaaja itse palveli II Maailmansodan aikana neuvostoarmeijan riveissä, jonka johdosta miehen tuotantoon lukeutuu useita sotaelokuvia. Sotakokemuksiaan hän purkaa uskottavasti omiin aihetta käsitteleviin elokuviinsa. Sodan jälkeen Rostotski aloitti opintonsa valtion elokuvainstituutissa. 1946 hän kuitenkin keskeytti opintonsa ja siirtyi Mosfilmin palvelukseen. 1950 Rostotski palasi elokuvainstituuttiin ja valmistui 1952 yhtenä Kozintsevin oppilaista.

Esittely: Hanne-Mari Rumbin

Filmografiaa:

1955 Zemlja I ljudy / Land and People
1957 Delo bylo v Penkove / It Happened in Penkovo
1959 Mayskie zvjezdy / May Stars
1962 Na semi vetrah / In the Seven Winds
1963 Zimnie etjudy / Winter Impressions
1965 Geroy nashego vremeni / Hero of Our Time
1966 Bela
1966 Maksim Maksimovitš
1966 Zapiski Petšorina / Pechorin´s Notes
1968 Dozhivjom do ponedelnika / Let´s Live Until Monday / We'll Live Till Monday
1972 A zori zdes tihie / The Dawns Here Are Quiet / Ja ilta oli rauhaisa
1974 Pod kamennym nebom / Under a Stone Sky
1977 Belye Bim tshernoe uho / White Bim Black Ear / Bim mustakorva
1979 Professija kinoakterov / Stepan Stepanov
1985 I na kamnjah rastut derevja / Trees Grow on the Stones Too (TV-elokuva)
1989 Iz Zhizni Feodora Kuzkina / From the Life of Fyodor Kuzkin